Korurasia

Pakko myöntää, että olen melko huono korujen käyttäjä. Pidän näitä samoja koruja vuodesta toiseen. Joskus saatan korvakorut vaihtaa juhlia varten, mutta muuten mennään miltei samalla kaavalla. Sormuksia en lisää ikinä.

 

Löysin ihan kivan salkun kirpputorilta 2e:lla. Ajattelin laittaa sinne koruni. Vanha korurasiani kun ei mene edes kiinni. Haluaisin jonkun kauniimman ja avaramman korurasian, mutta sellainen ei ole vielä tullut eteeni. Tämä kuitenkin on parempi kuin vanha.

 

Vasemmalla vanha korurasia ja oikealla uusi. 

 Sekalainen seurakunta. Rippiristiä ei ole tullut vuosiin enää käytettyä.

 

Korvakoruina minulla on kultaiset rengas korvikset. Ihan kaikki muut korvikset joita pidemmän aikaa pidän saavat korvanlehteni märkimään. Oli ne sitten kultaiset, hopeiset tai rihkamaa. Silloin tällöin saatan muutaman päivän pitää muita korviksia, mutten kauempaa. Nämä rengaskorvikset antavat korvanlehtien ilmeisesti hengittää, jolloin ne eivät ala märkimään. Muuten vaihtelisin useammin erilaisia korvakoruja.

 

Korvakorut laitoin tähän rasiaan. Rasian vein eteisen kaappiin meikkien viereen. Jos nyt tulisi korvien sallimissa rajoissa vaihdeltua korviksia useammin.

 

Kaulassani ei ole tällä hetkellä mitään korua. Rakkain ja eniten pitämäni kaulakoru on mieheltä lahjaksi saamani kaulaketju kalevala korun kultaisilla lapsi-koru heloilla ja tietenkin sinisillä kivillä. Ensimmäisen korun sain esikoisen syntymän jälkeen ja toisen helan keskimmäisen syntymän jälkeen. Jos ja kun toivottavasti joskus saan kuopuksen syntymän muistoksi helan olisi ihanaa jos mies teettäisi siihen vihreän kiven. Näitä heloja ei ole saatavana kuin punaisella tai sinisellä kivellä.

 

On sitten vaikea kuvata koruja. Kamera vääristää niin kovasti värejä näissä. Pöh ja höh. Amatööri vielä asialla...

 

Rannekoru minulla on käytössä. Anoppi toi sen kuukausi takaperin lahjapaketissa kun kävi kylässä. Ei minulla ollut juhlapäivää, muuten vain ilahdutti :) Rannekelloa en ole pojan syntymän jälkeen ehtinyt päälleni pukea. Myös muut rannekorut ovat jääneet kaappiin. Paljon tulee pikkuista kannettua enkä halua, että korut painavat häntä.

 

Käsikoru, kihlasormus ja vihkisormus.

 

Sormuksina minulla on aina samat. Niitä en osaa edes lisäillä. Kihlasormus ja vihkisormus vasemmassa nimettömässä. Oikeassa nimettömässä anopin antama sormus. Sain sen häneltä lahjaksi kun esikoinen syntyi.

 

Naimisiin menimme 9-vuotta sitten ennen esikoisen syntymää. Nyt olen jälkeenpäin ajatellut, että vihkisormuksessani olevat kolme kiveä ovat tietenkin lapsiemme symbolit. Kolme kiveä = Kolme ihanaakin ihanampaa lahjaa, lapset.

 

Tässä on tuo anopilta saamani sormus jota käytän. Sain anopilta nuo korvakorut keskimmäisen syntymän jälkeen lahjaksi.

 

Nämä ovat rakkaimpia korujani:



Vanamo sarja

Nämä ovat mieheltäni lahjaksi eri aikoina.

 

Camee koru

Nämä sain anopilta joululahjaksi. Camee riipus tarvitsee vain lyhyemmän ketjun.

 

Laitoin makuuhuoneeseen pöydän päälle tämän torson ja korut  joita eniten käytän. Nyt ne on helppo siitä napata ja ottaa käyttöön ettei tarvitse aina korurasiasta kaivella.

Jäi tähän uuteen korurasiaan vielä tilaakin.

 

Koru joka minulta puuttuu ja jonka vielä haluaisin on nilkkakoru :)