maanantai 2. kesäkuuta 2014

Poju 6kk

Pikkumies on nyt puolivuotias! Hurjan nopeasti on aika mennyt. Pian juhlitaankin jo 1-vuotias synttäreitä. Neuvola on vasta viikon päästä, joten uusia mittoja en vielä saa tähän puolivuotis katsaukseen laitettua.

Päivärytmi:
*Klo.8-10 herätään uuteen päivään
*Klo.9.30-10.30 aikoihin maitoa
*Klo.11-12 aikoihin kasvissose + maitoa
*Klo.11-13 eteenpäin 1-2h unet vaunuissa pihalla
->Kun on herännyt hedelmäsosetta
*Klo.16-17 aikoihin maitoa, jonka jälkeen n.0,5-1h päiväunet
*Klo.18-19 aikoihin lihasosetta + maitoa
*Klo.20-21 iltatissuttelua
*Yöllä herätään 2-4krt syömään
 
Taidot:
 Osaa ojentaa käsiään kun tahtoo syliin tai se on semmoinen puoliojennus ja räpiköintiä päälle, eli heiluttaa käsiään ylös ja alas :D
Löytyy usein lattialta ihan eri päin kun on siihen laittanut.
Osaa pyöriä napansa ympäri vatsalla ollessaan.
Osaa istua vaunuissa, pönkää siinä itse istumaan vaikka laitan aina pojun puoli-istuvaan asentoon. Sama juttu kun pienen laittaa sitteriin, niin heti oltaisiin istumassa. Maassa tasaisella alustalla ei istu vielä kovinkaan hyvin, joten siinä istumisen olemme vielä jättäneet väliin.
Osaa rullata kävelytuolilla haluamaansa paikkaan.


 
Muuta:
Pulauttelu jatkuu edelleen vaihtelevasti. Nyt kolmeen päivään ei ole pulautellut juuri ollenkaan. Gavisconista ei näytä olevan apua. Poju on ihan mahdoton kuolaamaan ja suuttuu useimmiten leluille kun niitä ei saa kunnolla laitettua suuhun. Purulelut eivät ole pojun mielestä mitenkään erityisen kivoja, joten helpotusta kutiaviin? ikeniin ei ole juurikaan olemassa. Tuttia olen edelleen yrittänyt päivisin tarjota, mutta pullauttaa sen suustaan lähes heti. Omia sormia on kiva lutkuttaa. Kovasti tykkää olla kärryttelemässä nyt kun vaunuista näkee maailmaa ja autoja. Ne ovat kivoja!


Tuli puheeksi yksi päivä mitä poju toivoo sitten ensimmäisenä syntymäpäivänään lahjaksi. Keskimmäisen mielestä kuulemma leluja ja sisaruksen.

Itselläni on haikea mieli siitä, että poju jää meidän viimeiseksi lapseksi. Olen miestäni kiusannut, että jos olisi mahdollista niin haluaisin vielä yhden lapsen - pojulle oman kaverisisaruksen. On ollut niin mukava seurata kun isot ovat niin tärkeitä toisilleen ja aina on toisesta seuraa, vaikka usein myös tapellaankin. Isot kun ovat ns. liian isoja pienen kanssa leikkimään sitten kun poju osaa leikkiä. Toivon, että jonkin verran edes leikkivät.

Mitähän taitoja poju oppii nyt tämän tulevan kuukauden aikana?

2 kommenttia:

  1. Voihan se olla, että isäntä vielä heltyy.... :) Kun poju kasvaa niin oliskin kiva saada vielä yksi. Teillä kuitenkin isommat jo niin paljon vanhempia, että varmaan onnistuisikin!

    Aivan suloinen tuo pilvihattu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kyllä ei onnistu :( Sillä kaikki pojat on saatu sektiolla ison kokonsa (kaikki ovat olleet syntyessään yli 4 kiloisia) ja ahtaan lantioni vuoksi. Keskimmäisen jälkeen leikkaava lääkäri sanoi, ettei suosittele enempää raskauksia kun sektioarven kohta oli toisessa leikkauksessa niin ohut. Uskalsin ottaa vielä yhden riskin kun kovasti pientä toivoin. Selvitin tietenkin asiaa monelta taholta, että uskallanko. Raskautta ja arven kohtaa seurattiin tehokkaasti pitkin raskautta ja se oli vain 1mm vahvuinen kun poju leikattiin rv37+2. Leikkaava lääkäri sanoi moneen otteeseen ettei enää saisi raskautua kun kohdun repeämän riskin on niin mahdottoman suuri, eikä se kestäisi supistuksia ollenkaan. Siksi poju onkin kultaakin kalliimpi, speciaaliötökkä :D

      Poista