Hikeä ja kyyneliä!

Tästä se sitten alkaa. Nimittäin elämäntaparemontti.

Kaksi päivää takana ilman karkkia, sipsiä tai jäätelöä. Tämä on oikeasti jo saavutus minulta, koska olen aina ollut niin kovasti herkkujen perään. Toinen paha mikä jäi imetysajalta on pohjaton ruokahalu - huhhei sitä voisi syödä ihan älyttömiä määriä pelkkää ruokaa. Kuten arvata saattaa niin imetyksen loputtua olen saanut kerrytettyä painoani taasen siihen negatiivisempaan suuntaan, mihinkä ei ole ollut tarkoitus pyrkiä.

 

Tavoitteenani on vähentää herkkujen syöntiä, katsoa vähän mitä suuhuni pistän (ja kuinka paljon), sekä kohottaa kuntoani. Tarkoitus ei ole laihtumalla laihtua, mutta kiinteytyminen tähän kunnon kohotuksen päälle olisi kyllä oikeinkin tervetullutta! Moneen vuoteen en ole liikkumalla liikkunut kuin vain pakolliset "menen sinne ja tulen täältä" -siirtymiset. Pojun syntymän jälkeen kävin usein vaunuttelemassa ihan tuossa kylällä, niin kuin olen käynyt nytkin. Harvemmin olen tehnyt pidempiä lenkkejä. Tarkoitus olisi nyt tehdä pitempiä pyörälenkkejä, kävelylenkkejä ja vaunulenkkejäkin. Ehkä joskus jopa juoksulenkkejä. Kuntoni on oikeasti nyt niin rapakunnossa, etten usko juoksemisesta tulevan vielä mitään.

 

Ajattelin, että nyt kun urheiluinnostus on iskenyt minuun on aika hankkia kunnon varusteita ja tällaiset rakkaushousut kävin tänään ostamassa:

Näissä housuissa on tuolla persauksen yläpuolella tasku, johon saa puhelimen laitettua. Tänään otin kännykkääni Sport tracker:n ohjelman, jolla saa lenkin pituuden, reitin, ajan ja kalorien polttomäärän selville. Sen saa myös liitettyä Facebook:n jota pidänkin nyt suurelta osin myös liikuntapäiväkirjanani. Kunnon lenkkarit ostin jo viime syksynä, kun tarvitsin iskuja vaimentavat ja vedenpitävät kengät pienille lenkeille jota silloin harvakseltaan tein.

 

Eilen kävin 9,8km:n ja tänään 6,4km:n pyörälenkillä. Tänään otin myös puhelimeni tuonne perstaskuun ja sain sitä kautta kuunneltua radiota myös kuulokkeilla, eikä radio ilokseni pätkinyt yhtään. Housut olivat iltalenkillä ihanan lämpöiset. Eikä näissä hölly persus, niin kuin tavallisissa housuissa, vaan on oikeinkin timmit ja tukevat päällä - nappiostos!

 

Nyt illalla oli kyllä jo sen verran viileää, että saisi olla päällä jo vähän enemmän kuin pelkät topit. Korviakin paleli kun kotiin palasin. Huomenna onkin tarkoitus vähän katsella nettikauppojen urheilupaita tarjontaa. Toinen mikä suurempi investointi olisi käsillä on kunnon polkupyörä!!! Meikäläinen ajelee nimittäin tuolla ah, niin ihanalla mummiksella - mahtaa olla naurettava näky :D Mutta näillä vauhdeilla ei ole vielä väliä mikä siinä alla on, kunhan on pyörät ja eteenpäin pääsee.

 

Nyt on kyllä niin tuskaisaa ja "rankkaa" tämä liikunnan aloitus, että toivon edes hyvien vaatteiden ja kulkupelin edesauttavan sitä, että innostus säilyy. Toivon joskus tuntevani ilon, onnen ja vapauden tunnetta liikkumisesta - saada juuri sellaisen tunteen, mitä monet liikuntaharrastukseen hurahtaneet sanovat tuntevansa.

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin...