sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Laskettelukoulussa

Isot pojat eivät ole koskaan oikein innostuneet mistään harrastuksesta. Olemme käyneet jalkapallossa, yleisurheilussa yms. mutta innostusta harrastuksen jatkamiselle ei ole löytynyt. En ole halunnut painostaa poikia ja olenkin ajatellut, että se harrastus löytyy sitten aikanaan jos on löytyäkseen. Kannustan ja rohkaisen kyllä kokeilemaan sellaista mistä ovat itse innostuneet.
 
Viimeisen vuoden pojat ovat käyneet usein uimassa anopin kanssa, tästä tuli heille se oma juttu. Nyt kun esikoinen sai putket korviin joulukuussa, on harrastus jäänyt sivummalle. Palokuntanuorissa aloittivat myös syksyllä ja esikoinen jo innoissaan odottaa kevätkauden alkamista. Keskimmäinen ei saanut tuosta kipinää.
Nyt kun lunta on tullut reippaanlaisesti ja monet poikien kaverit ovat päivisin laskettelemassa paikallisessa laskettelukeskuksessa ajattelin, että nyt jos koskaan laitetaan pojat laskettelukouluun. Itse en ole koskaan lasketellut, joten minusta ei opettajaksi olisi. Mieskin on ollut suksien päällä viimeksi 15-vuotta sitten. Mikä sen parempi opettaja kuin ulkopuolinen, jota tulee kuunneltua ihan eri tavalla kuin äitiä tai isiä. Viime viikon lauantaina oli ensimmäinen osa ja voi että kuinka nuo nauttivat! Oli aivan ilo katsoa, kuinka innoissaan lapset olivat. Löytyi tuosta keskimmäisestä lapsesta nyt se piilevä taitokin jonka olemassaolosta olen tiennyt, mutten osannut kuvitella, että hän on kuin syntynyt laskettelemaan. Esikoisella on paljon "vahvuuksia" ja olenkin jo monesti miettinyt, mikä on nuorimmaisen juttu. Nyt se löytyi!
Eilen oli jatkokurssi ja pojat saivat mennä naruhissin sijasta ankkurihissiin ja ylös laskemaan isosta mäestä. Tällä kertaa oli vain neljä oppilasta, joten opettajatkin ehtivät paneutumaan erilailla opetukseen. Ja niinhän nuo nauttivat taas, täysin siemauksin.
 
Mies olikin nopea ja nyt on pojille etsitty edulliset lasketteluvermeet. Ainoastaan kypärät ovat vasta tulonpäällä. Syy miksi hankimme heti pojille omat vermeet, on se, että suksien, monojen ja kypärän vuokraus maksaa 17e, joten muutaman kerran vuokraamisen hinnalla saa jo käytetyt.
 
Esitelläänpä nuo poikien vermeet sitten seuraavassa postauksessa, kun olemme tänään käyneet ensin testaamassa niitä. Taitaa tämäkin äiti vuokrata sukset itselleen ja uskaltautua poikien kanssa naruhissiin. Raittiiseen ulkoilmaan siis!



2 kommenttia:

  1. Mä olen ollut elämäni aikana kaksi kertaa laskettelusuksien päällä: ekan ja vikan. :)
    Ihanaa, kun näkee, että lapset nauttivat täysillä tekemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) On kyllä niin ilo katsoa kun toiset nauttivat. Kyllä tämä äiti pysyi kuin pysyikin pystyssä - tästä todistusaineistoa myöhemmin. Kivaa oli!

      Poista